torstai 4. toukokuuta 2017

Hallitus tahtoo TAAS lisätä byrokratiaa

Muistan hallituspuolueiden puhuneen byrokratian vähentämisestä ja työpaikkojen luomisesta. Silloin ei vielä huomattu kertoa, ettei se koske työttömiä. Työttömien kohdalla ollaan toistuvasti valmiita lisäämään byrokratian määrää. Perusteluksi riittää mahdollisuus kyykyttää jo ennestään heikossa asemassa olevia ja mahdollisuus näyttää kansalle kuinka vatuloinnin sijaan toimitaan. Hallituksen haluista riippumatta työmarkkinoiden suurin ongelma on edelleen työpaikkojen ja työttömien suhdeluku. Se suhdeluku ei muutu paremmaksi, vaikka työttömät kirjoittaisi kuinka monta työhakemusta kuukaudessa. Hakemusten määrä ei lisää työpaikkoja. Suhdeluku ei myöskään muutu paremmaksi siitä, että vain 11 hakemusta lähettänyt menettää ainoan tulonsa ja päätyy viimesijaisen toimeentulotuen asiakkaaksi. Tämä on niin älyllisesti laiskaa politiikkaa halitukselta, ettei ole todellista.

Työttömien pakkoaktivointi on ensisijaisesti pelkkää mielikuvapolitiikkaa. Työtä haetaan jo nyt niin aktiivisesti, että useisiin ihan tavallisiin työpaikkoihin tulee satoja hakemuksia. Vaikka hakija täyttäisi kaikki ilmoituksessa luetellut kriteerit, se ei takaa edes haastatteluun pääsemistä. Lisäämällä hakemusten määrää pakottamalla työttömiä hakemaan paikkoja, joihin heillä ei ole riittävää pätevyyttä, kokemusta tai edes motivaatiota, ei ratkaista yhtäkään ongelmaa. Tilanteessa jossa työnantajalla on varaa valita satojen tai vähintään kymmenien hakijoiden joukosta parhaat, pakosta hätäisesti roiskaistulla hakemuksella ei saada aikaan kuin haittaa kaikille osapuolille. Viime kädessä tämä johtaa työnantajien haluttomuuteen ilmoittaa avoimista paikoista. Yksikään rekrytointia tekevä ei halua pakkotoimien vuoksi hakeneiden ”turhia” hakemuksia riesakseen.



Mitä tulee aktivointiin, suurin syy työttömien syrjäytymiseen ei ole työn tai tekemisen puute, vaan rahan puute. Jos hallituksen motiiviina on työllistää enemmän työttömiä, tulisi jatkossa panostaa enemmän työttömien osaamisen, työkyvyn ja itseluottamuksen ylläpitämiseen. Se toteutuu parhaiten tarjoamalla siihen todellisia mahdollisuuksia kuten opiskelu, liikuntasetelit ja tukea työpaikan löytämiseen.